Tämänhetkinen luku on 135 751. Kyseessä ovat merkit, ei sivut. En tiedä, mikä mahtaa olla tyypillinen aikuisten romaanien merkkimäärä, mutta hyvältä ystävältä kuulin, että nuortenromaaneissa usein on noin 150 000 merkkiä.
Hassua, eihän tässä olla sivuja tai merkkejä laskemassa, vaan kirjoittamassa hyvää kirjaa. Mitä pituudella on sisällön kanssa tekemistä? Ei niin mitään. Mutta kun ei aiemmin ole kirjoittanut nuortenromaania ja semminkin kun on taipumusta olla hätäinen ja vähän oikoa, niin jotenkin tuo merkkimäärän seurailu pitää kartalla. Että kenties voisin olla tämän ensimmäisen vaiheen loppusuoralla, kun tekstiä on noinkin paljon. Kenties.
Minulla on kesäkuu aikaa käydä tekstiäni läpi, lukea sitä uudelleen ja uudelleen. Korjata, lisätä, poistaa. Heinäkuuksi olen tilannut itselleni esilukijan. Kokenut nuortenkirjailija ja kustannustoimittaja on luvannut lukea tekstini ja antaa siitä palautetta. Sen jälkeen alkaa epäilemättä uusi muokkauskierros ennen kuin ajattelenkaan kustantajaa. Mahdollista on myös, että tekstini on täysin toivoton ja joudun aloittamaan jotain uutta. Voi ei, nyt kyllä lopetan tämän pohdinnan ja sukellan vielä kerran käsikirjoitukseni maailmaan.
Roona ja Juha, odottakaa vähän, kirjailijanne on juuri tulossa luoksenne!