Oppimassa ja ohjaamassa

Marraskuu meni ilman, että kuulin kertaakaan Heikki Salon laulavan yli taivaan raahautuvista varisparvenkaltaisista päivistä. Eivätkä päiväni raahautuneet, pikemminkin vilistivät.

Pohjanmaan taidetoimikunnan järjestämä romaanikurssi jatkui vielä marraskuussakin. Antoisa kurssi toi yhteen kymmenen erilaista kirjoittajaa, antoi monia uusia näkökulmia omaan tekstiin ja intoa tekemiseen. Innosta huolimatta romaanikurssia varten suunniteltu käsikirjoitus on tällä hetkellä huilaamassa. Tiedän kyllä nyt, miten jatkaa, mutta se vaatii vielä jonkin verran taustatyötä.

Oppilaana olemisen lisäksi olen taas pitkästä aikaa myös ohjannut. Vaikka tietenkin tuntui raskaalta työviikon jälkeen ajella perjantai-illaksi ja lauantaipäiväksi Vaasaan, haihtui väsymys motivoituneen, lahjakkaan ryhmän kanssa tuota pikaa. Todennäköisesti ohjaamistaitoni olivat vähän ruosteessa, mutta siitä huolimatta novellikurssilla syntyi upeita kirjoituksia, niin seitsemän virkkeen novelleja, raapaleita kuin täyspitkiä novellejakin.

Myös kirjamessut Areenassa olivat ja menivät. Kokonaisyleisömäärä taisi olla pettymys, mutta silti tapahtuma oli mielestäni hyvä. Kirjaston osastolla teimme e-kirjakyselyä ja saimme muutenkin palautetta kirjaston palveluista. Haastattelin useaan kertaan Milla Paloniemeä ja kerran mukana olivat Pöyröötkin. Merja Mäen kanssa juttelimme lastenkirjallisuuden kirjoittamisesta yleisön edessä ja muutamaan kertaan luin lastenrunojani pienemmällä lavalla. Lapsia yleisössä ei tosin ollut, mutta herrat ja rouvat taisivat nauttia lastenrunoista yhtä lailla.

Seinäjoen kirjamessuilla oli liikkeellä myös  melkoinen joukko kirjabloggaajia:
http://kirjojenkeskella.blogspot.fi/2013/11/terveisia-seinajoen-kirjamessuilta.html
http://kirjakaapinavain.blogspot.fi/2013/11/seinajoen-ensimmaiset-kirjamessut.html
http://bookingitsomemore.blogspot.fi/2013/11/ressiton-viikonloppu-eli-kirjamessuja.html
http://satunluetut.blogspot.fi/2013/11/seinajoen-ensimmaiset-kirjamessut.html
http://latenightbookclub.blogspot.fi/search?updated-max=2013-11-25T19:08:00%2B02:00&max-results=1
http://www.lily.fi/blogit/kaikkea-kirjasta/seinajoen-kirjamessut

Ei voi kuin yhtyä bloggaajien toiveeseen, että messuja Seinäjoella järjestetään jatkossakin, vaikka yleisötavoite ei täyttynytkään.

Työntäyteisen marraskuun jälkeen seuraa luonnollisesti kevytkenkäinen joulukuu rientoineen. Juhlinnasta huolimatta aion kirjoittaa. Harmillista vain, että kuriton alitajuntani ei suostu ahkeroimaan pelkästään romaanikäsikirjoituksen parissa vaan tuottaa lähes solkenaan mitä kummallisempia novelli-ideoita. Mihin tarttua, kas siinä pulma!

Eri maailmoissa

Päivätyöt ovat puolen virkavapausvuoden jälkeen alkaneet. Kummallista kyllä, elämä ei loppunutkaan siihen, ei sinne päinkään. Kun on saanut etäisyyttä työelämään ja keskittynyt täysin muihin asioihin, on jälleen energiaa, innostusta ja kärsivällisyyttä kohdata työelämän haasteet ja kiireet.

Yllätyksekseni olen huomannut, että ihan tavalliset rutiinityötkin tuntuvat taas mukavilta. Jokainen päivä on erilainen ja pientenkin ongelmien ratkaisu on palkitsevaa. Työkaverit ovat ihan loistavia persoonia ja hommat ovat hoituneet mallikkaasti, vaikka olen ollut poissakin. Onnistunut töihinpaluu siis.

Jotain luulen kuitenkin oppineeni puolen vuoden vapaallani. Jatkossa ainakin yritän ottaa vapaa-ajalla rennosti. En haali ylimääräisiä töitä ja velvoitteita, vaan teen juuri sitä, mikä tuntuu mukavalta ja rentouttavalta. Tämä ei tietenkään koske kirjoittamista. Intohimo siihen on aina olemassa ja aiheita pulpahtelee pyytämättä. Mitään pakkoa saada joka vuosi julkaistuksi jotain ei kuitenkaan ole.

Tämän blogin aloitin keväällä siitä syystä, että olisi helppoa jälkikäteen kirjoittaa apurahan myöntäjille raportti tekemisistäni. Oman kirjoittamisen tarkastelu kirjoittamalla siitä aika ajoin on kuitenkin kummallisen palkitsevaa sekin. Jatkan siis blogiani, vaikkei tällä taida kovin monta lukijaa ollakaan. Ja, omituista kyllä, sekin tuntuu ihan hyvältä. Kirjoitan etupäässä itselleni ja jos jotakuta kiinnostaa, niin saa toki lukea ja kommentoidakin.

Juuri nyt minulta kysellään kovasti, milloin vapaalla kirjoittamani kirja julkaistaan. Kirjamaailmassa asiat eivät yleensä tapahdu kovin nopeasti. Syksyllä kustantamoon lähettämääni käsikirjoitusta ei ole vielä kommentoitu. Lähetin sen poikkeuksellisesti vain yhteen paikkaan ja olen varautunut siihen, että saan kierrättää sitä vielä muuallakin ennen kuin se joskus päätyy kansiin. Ehkä joudun vielä moneen kertaan kirjoittamaan käsikirjoituksen uusiksikin. Tarinaan ja sen henkilöihin uskon kuitenkin itse niin paljon, että tavalla tai toisella se kohtaa vielä lukijansa.

Muitakin vireillä olevia kirjaprojekteja on. Kirjoitimme aiemmin erään toisen kirjailijan kanssa yhdessä käsikirjoituksen, jolle nyt alustavasti on väläytelty vihertävää valoa kustantamosta. Mitään muuta en kuitenkaan uskalla sanoa. Tähän mennessä olen saanut oppia, että kustannusmaailmassa mikään ei ole varmaa ennen kuin sopimukset on allekirjoitettu.

Valoa marraskuuhun ja uskoa kirjoittamiseen tuovat kuitenkin Seinäjoella järjestettävät kirjamessut. Parin viikon päästä Areena täyttyy kirjailijoista ja kirjan ystävistä, niin uskon. Siellä olen minäkin, tulkaahan juttusille.